Suomi 100: Uusia ja vanhoja perinteitä ”vaihdettiin” Olarissa yhteisessä perinnepäivässä

”me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan, me ollaan sankareita elämän ihan jokainen…”  kaikui Olarin koulun ja lukion juhlasalissa, kun Olarin kansalliset seniorit ja Olarin koulun ja lukion oppilaat lauloivat perinnepäivän pääjuhlassa rehtori Kaisa Tikan ja Olarin kansallisten senioreiden puheenjohtajan Hannele Hankala-Rämän tervetuliaissanojen jälkeen. Seniorit ja oppilaat juhlivat yhdessä lokakuun lopussa satavuotiasta Suomea vaihtamalla kokemuksia kukin omassa roolissaan Olarista ja Olarissa.

Olarin kotiseutuyhdistys Olari-Seura ry oli suunnitellut ja toteuttanut puheenjohtajansa Heikki Lenkkerin johdolla n. 5 kilometrin mittaisen kotikaupunkipolun. Kotikaupunkipolun reitti tarjosi mahdollisuuden tutustua Olarin historiaan 1700 – 1800 luvulla sekä myöhempään omakotiasumiseen, että varsinaisen Olarin kaupunginosan syntyyn. Koululaiset kiersivät polun pienissä ryhmissä muutaman seniorin kanssa. Ensimmäiset maininnat Olarista ovat 1500 luvulta, jolloin Olarin-Niittykummun tienoilla asui talonpoika nimeltään Olav tai Olars. Kiehtovamman tarinan mukaan Olarin alueella oleskeli viikinkiaikana (n. 800 – 1050 jKr.) Olars-niminen viikinkiprinssi, jonka hautapaasi on jossain Olarin koulun takana metsässä.

Olarin valokuvaaja Lasse Lönnqvist organisoi koulun tiloihin valokuvanäyttelyn, johon oppilaat tutustuivat vapaa-ajallaan. Valokuvia oli Olarin maamerkeistä, kuten jääkaudenaikaisesta rapakivestä Fagerstenin kivestä ja toisen maailman sodan aikaisesta ilmatorjunta-asemasta. Niissä näkyi myös vanhaa puutaloasutusta ja toisaalta uudenaikaista kerrostalo-asutusta, josta Olarin suunnittelijakaksikko Simo Järvinen ja Eero Valjakka saivat ensimmäisen valtion arkkitehtuuripalkinnon vuonna 1975. Olari tuli tunnetuksi siitä, että jalankulkuliikenne ja autoliikenne on erotettu toisistaan asukkaiden viihtyvyyden ja turvallisuuden vuoksi. Valokuvista löytyikin monta vastausta pääjuhlan tietovisan kysymyksiin.

Perinnepäivän pääjuhlaan Olarin koulun juhlasalissa osallistui vajaat sata senioria ja 500 oppilasta. Idea tuli senioreilta ja erinomaiseksi puuhamieheksi ryhtyi Matti Finskas, mutta eipä aikaakaan, kun lukion rehtori Kaisa Tikka ja opettajat Tiina Salonen ja Henna Jouhki yhdessä oppilaiden kanssa ”omivat” juhlan suunnittelun ja toteutuksen! Koulun edustajien ennakkoluuloton asenne ja moderni ote olivat avain juhlapäivän onnistumisessa. Juhlan juonsivat seniori & junioripari Kristina Rantalainen ja Matias Varjonen.

Sankarinlaulun jälkeen Olarin koulun lukiolainen Elina Ståhlberg fasilitoi Olari-aiheisen tietovisan. Asiantuntijaksi ja kommentaattoriksi hän kutsui olarilaisen pitkäaikaisen kunnallispoliitikon kunnallisneuvos Olli Männikön. Yleisö osallistui tietovisaan vastaamalla nimimerkeillä nykyaikaisesti kännyköillään. Muutama nimimerkki poistettiin, koska ne eivät liittyneet asiayhteyteen (eivät tainneet olla senioreiden nimimerkkejä). Vastausten jakauma heijastettiin valkokankaalle. Moni seniori käytti kännykkä-äänestystä ensi kertaa, mutta hyvinhän se sujui! Koulun AV-tiimi varmisti, että tekniikka toimi.

Tietovisan jälkeen esiintyivät Olarin seniorilaulajat (OSLA) 30 komean äänen voimin. Kuoroa johti Olarin seurakunnan kanttori Mikko Niinikoski. Kuoron ohjelmisto muodostuu kansanlaulusovituksista, hengellisistä lauluista ja sävelletystä sekakuoromusiikista. Tällä kertaa kuoro esitti kolme kaikille tuttua kansalaulua.

Olarin asemakaava hyväksyttiin v. 1958. Olarin aluerakentaminen pääsi vauhtiin 1960-luvulla, kun Arjatsalon ja Puolimatkan rakentamia kerrostaloja nousi vauhdilla ja Olarin asukasluku kasvoi ripeästi nuorten lapsiperheiden muuttaessa tänne. Nykyinen Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on viettänyt lapsuutensa Olarissa. Olarin koulun oppilaat Sannakaisa Pulkki ja Lotta Solala haastattelivat kaupunginjohtajaa. Jukka Mäkelä kertoi, että hänen parhaat, lapsuudesta asti tutut ystävänsä asuvat Olarissa, joten hän käy täällä edelleen usein. Hän harmitteli sitä, että Olarissa ei hänen nuoruudessaan ollut lukiota, joten piti lähteä Tapiolaan. Bussivuoroja kulki Olarin ja Tapiolan välillä harvoin, joten jalkapatikka tuli tutuksi.

Tiedättekö, että räppiä on syntynyt lähes sen alkuajoista asti myös Olarissa! Räpin alkuaikojen kuuluisuudet ovat todella olarilaisia ja koulussa elää vahva Abirap-perinne. Koulun AV-tiimi viritti eteemme koulun oppilaiden tekemän räp2014 -Youtuben. Ihan kaikesta tekstistä eivät seniorit saaneet selvää, eivätkä kaikki sanat olleet tuttuja tai ainakaan ihan jokapäiväisessä käytössä, mutta rytmi oli reipas ja kuva eli! Kuvassa vilahtivat niin koulun rehtori Kaisa Tikka kuin vahtimestari Toni Moilanenkin.

Rapin jälkeen kävimme vielä läpi Olarin alueen historiaa Lasse Lönnqvistin ottamien valokuvien kautta.

Juhla päättyi yhteiseen Maamme-lauluun. Ja kahvi/mehujatkoihin koulun ruokasalissa.

 

Kristina Rantalainen
Olarin kansalliset seniorit
Tiedottaja