Lukion viimeisenä vuonna moni alkaa miettiä, miten jatko-opintoihin haetaan. Suomessa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan pääosin korkeakoulujen yhteishaussa. Haku voi aluksi näyttää monimutkaiselta, mutta kun perusasiat ovat selvillä, sen suunnittelu helpottuu huomattavasti.
Mikä yhteishaku on?
Korkeakoulujen yhteishaku on valtakunnallinen haku, jossa haetaan useimpiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Hakemus täytetään Opintopolku-palvelussa. Yhteishakuja järjestetään vuosittain kaksi, keväällä ja syksyllä. Kevään haku on näistä selvästi laajempi, ja suurin osa koulutuksista on haettavissa silloin. Osa koulutuksista on haettavissa myös erillishaussa, jonka aikataulu ja käytännöt poikkeavat yhteishausta.
Yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka asetetaan omaan mielijärjestykseen. Järjestyksellä on merkitystä, sillä hakija voi tulla hyväksytyksi vain yhteen hakukohteeseen. Jos pääset ylempään hakutoiveeseen, alemmat toiveet peruuntuvat.
Todistusvalinta ja valintakoe
Korkeakouluihin valitaan pääasiassa kahdella tavalla. Todistusvalinnassa opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Valintakoevalinnassa ratkaisee menestys valintakokeessa. Monissa koulutuksissa on käytössä molemmat väylät, ja kunkin hakukohteen valintaperusteista näkee, miten pisteet lasketaan ja mitkä aineet painottuvat. Pisteytys vaihtelee aloittain, joten sama todistus voi tuoda eri hakukohteissa hyvin erilaiset pisteet. Valintakokeisiin valmistautuminen taas vie usein useita kuukausia, joten aikataulu kannattaa suunnitella hyvissä ajoin.
Koska todistusvalinnalla on suuri painoarvo, ylioppilaskirjoitusten ainevalinnat kannattaa suunnitella jatko-opinnot mielessä. Lue lisää siitä, miten ylioppilaskirjoitusten arvosanat määräytyvät.
Ensikertalaiskiintiö
Osa korkeakoulujen aloituspaikoista on varattu ensikertalaisille eli hakijoille, jotka eivät ole aiemmin ottaneet vastaan korkeakoulupaikkaa eivätkä suorittaneet korkeakoulututkintoa. Siksi opiskelupaikan vastaanottamista kannattaa harkita tarkkaan. Jos otat paikan vastaan, et ole enää ensikertalainen seuraavissa hauissa, vaikka jättäisit opinnot kesken.
Mitä hakemisen jälkeen tapahtuu?
Hakuajan päätyttyä hakijat pisteytetään kunkin hakukohteen valintaperusteiden mukaan, ja valintakoevalinnassa järjestetään valintakokeet. Tulokset julkaistaan Opintopolussa, ja hyväksytyn hakijan on otettava opiskelupaikka vastaan määräajassa. Jos paikkaa ei oteta vastaan ajoissa, se menetetään. Varasijalta voi myös nousta hyväksytyksi myöhemmin, joten omaa tilannetta kannattaa seurata tulosten julkaisun jälkeen.
Vinkit onnistuneeseen hakuun
Seuraa hakuaikoja tarkasti, sillä myöhästynyttä hakemusta ei yleensä käsitellä. Tutustu jokaisen hakukohteen valintaperusteisiin hyvissä ajoin ja tarkista, vaaditaanko esimerkiksi tiettyjä aineita tai ennakkotehtäviä. Hakutoiveiden järjestys kannattaa miettiä huolella: laita ensimmäiseksi se koulutus, johon haluat eniten.
Apua saa myös lukion opinto-ohjaajalta, joka tuntee hakukäytännöt ja voi auttaa vaihtoehtojen vertailussa. Jos kaikki ei mene ensimmäisellä kerralla suunnitellusti, se on tavallista. Moni hakee useamman kerran, ja välivuosi lukion jälkeen voi olla hyvä aika valmistautua uuteen hakuun. Tärkeintä on, että haet sinua aidosti kiinnostaviin koulutuksiin.
